Päähänpisto

Viimeiset lomapäivät menossa! Onneksi saatiin vielä kesäistä lämpöä vielä niihinkin. Saa lämmin kyllä minun puolestani jatkua vaikka kouluun pitääkin palata. Onhan se kivempi, että voi pitää kaikkia kivoja mekkoja ja shortseja.  

Sain tuossa sunnuntaina pakatessani aivan kummallisen päähänpiston. Halusin värjätä hiukseni puoliksi punaiseksi. Mitään pitkää miettimis aikaa en ottanut, vaan lähdin oitis kauppaan hakemaan värin ja länttäsin päähän. Aluksi olin kauhun sekaisin tuntein, että mitä mä nyt menin hiuksilleni tekemään. vähän aikaa kun sitä sitten katseli, niin aloin jo salaa pitämään niistä

. Mitä mieltä muut?  Onko punainen dippi värjäys ihan kamala? 

Ainakin tämä on nyt minulle jotain erillaista ja uutta. Voisin jopa väittää, että pitäisin tätä väriä jonkin aikaa jopa yllä.  

"Punatukkainen...Mmm..." Ainakin melkeen :D 

Taiteellinen puoleni

Tässä postauksessa ajattelin vähän kirjoitella "taiteellisemmasta puolestani". 

Harrastan siis lavatanssin lisäksi valokuvausta(jos ei ole vielä käynyt ilmi) ja piirtämistä. 

Piirtämisen suhteen minulla on tosi usein jonkinlaisia kausia, jolloin en piirrä ollenkaan tai sitten piirrän ihan hulluna. Tämä kaikki varmaan riippuu vaan inspiraatiosta.  Piirtämisessä en koe kuitenkaan olevani mikään maailman paras ja tiedostan hyvin, että minulla on asian suhteen TODELLA paljon opittavaa. Onneksi minulla on koko elämäni aikaa kehittää itseäni piirtäjänä ja ihmisenä. Samassa toki olen myös ajatellut opetella tässä elämässä vielä basson soiton!

Inspiraatio on hanaka asia. Välillä sitä on liikaakin ja ei ehdi toteuttaa kaikkia ajatuksia. Toisinaan sitä inspiraatiota ei löydä mistään vaikka kääntäisi kaikki kivet ja kannot. Inspiraatiota etsin usein netistä. Yleisin sivusto siihen on minulle We Heart It. Toinen mistä saan isnspiraatiota ei ole varmaan kenellekkään yllätys, sillä sehän on musiikki! <3 Musiikista saan monesti ideoita piirustuksiini. Kuuntelen musiikkia aina kun piirrän sillä se auttaa minua keskittymään ja samassa myös rentoutumaan....Jotenkin kun pistää musiikin soimaan ja ottaa kynän käteen kuva alkaa syntyä todella vaivattomasti. Tietysti se tarvitsee myös sen idean. 

Tässä samassa nyt kun puhutaan taiteelisuudesta on myös hyvä kertoa opiskelustani, koska moni varmasti luulee minun käyvän jonkin sortin "taidekoulua". Opiskelen siis graafista suunnittelua ja ala ei tosiaan ole mikään sellainen, että siellä kaiket päivät piirreltäisiin ja että ala vaatisi jäätävän hyvän piirtäjän taidot. Loppujen lopuksi ei tarvitse osata piirtää kuin hieman. Ainut millä on väliä on sommittelu ja värisilmä.  Toki me myös piirtelemme koulussa ja opettelemme piirtämistä! Olemme piirtäneet esimerkiksi torsoa ja elävää mallia. Nämä molemmat olivat aika monelle sellaisia ettei ole koskaan piirtänyt sellaista. Siinä sitte opettajan ohjeistuksella ja avulla minäkin selvisin hyvin torson ja elävän mallin piirtämisestä! Joten jos olet hiukankin kiinnostunut kyseisestä alasta ja pelkäät ettet osaa piirtää tarpeeksi hyvin on se aivan turhaa. Hae siis rohkeasti kouluun, jos ala kiinnostaa! 

Tässä samassa postauksessa ajattelin nyt sitellä muutaman päivän näpertelyn kohteeni. 

Kävimme äitini kanssa Ideaparkissa ja katselin vaatekauppojen uusia vaatteita ja silmäni osuivat joka liikkeessä farkkuliiviin. Aloin siinä jo pohtimaan, että minäkin haluaisin sellaisen ja kurkkasin hintalappua joka oli halvimmillaan 30e. Mietin siinä vaiheessa etten kyllä varmana osta sellaista niin kalliilla...Mieleeni siis juolahti, että voisin kirppikseltä käydä ostamassa farkkutakin/liivin ja vähän itse sitä tuunata. Tyydyin sitten vain ostamaan niittejä ja tuon K-kangasmerkin. Seuraavana päivänä päätin piipahtaa länsi-keskuksen kirpparilla ja sieltä kuin sattuman kaupalla löysin kuvan liivin 3 eurolla! Ihan kuin se olisi odottanut minua siellä. 

Samana päivänä rupesin jo tuunaamaan liiviä, kun pääsin kotiin. Ensimmäinen vaihe oli liivin rikkominen, eli santapaperilla hioin "reikiä" liiviin. Siinä meni melkein kaksi tuntia, kun olin niin varovainen ja tarkka. Hiomisen jälkeen heitin liivin pesukoneeseen ja koneesta tullessaan repaleiset kohdat olivat todella hyvän näköiset. Seuraavana päivänä sitten laitoin kangasmerkin kiinni ja niitit olkapäivin, kauluksiin ja vyötärön "kiristyslenkkeihin." 

Vielä pitäisi ajan saatossa saada lisää kangasmerkkejä liiviin ja selkään jonkinlainen isompi kuva! En vain ole vielä keksinyt mikä selän kuva voisi olla, mutta kaipa sen sitten tiedän, kun se tulee vastaan. Eihän sillä selän kuvalla niin kiire ole, koska liivi näyttää minusta näinkin ihan hyvältä! 

Liiviin menneet kulut:

Liivi: 3e 

15 kpl niittejä 3e 

K-kangasmerkki 0,50sent 

hiomapaperi rulla  4e 

-------------Yht:

                      10,50e 

Aurinkoista ja inspiroivaa kesän alkua kaikille! 

Olen Turkulainen!

Jeee! Tänään olen virallisesti toista päivää jo Turkulainen. Miten hianooo! Ei vaiskaan eih se oikeen muuttanut elämääni kovinkaan paljoa, koska olenhan täällä jo vuoden pyörinyt aika tiiviisti. Ainut muutos on nyt vain se, että papereissa lukee toinen  paikkakunta. 

Olen kyllä aina haaveillut, että haluan jossain vaiheessa elämääni asua Turussa. Silloin joskus kauan sitten tuo ajatus tuntui todella oudolta ja kaukaiselta. En siis osannut kuvitellakkaan, että asuisin Turussa jo tässä iässä, mutta tämähän on aivan mahtava käänne elämässä! Aina ei voi tietää minne elämmän tuulet ihmistä johdattaa. Elämä on yllätyksiä täynnä. Nautitaan siis siitä. 

Tämän postauksen luontokuvat ovat otettu Hirvensalossa. Kuvassa oleva pihamaa, puut ja kukat ovat kartanon pihasta, jossa myös Hovimäki sarja (Voih että miten rakastankaan kyseistä sarjaa.) on kuvattu. Kävimme äitini kanssa ajelemassa sunnuntaina Hirvensalon lenkin koska äitini ei ole koskaan siellä käynyt. Oi miten mukavaa oli körötellä kauniilla säällä pientä mutkaista tietä pitkin. Välillä pysähdyimme ottamaan kuvia ja katselamaan maisemia. Reissun päätteeksi piipahdimme vielä kahvilassa kahvilla. Oikeen mukava ja leppoinen sunnintai päivä siis kaiken kaikkiaan! 

Tähän väliin pakollista iskelmämusiikin mainostamista! Sillä Taikakuulta on julkaistu taas aivan mahtava uuden biisin! Laulu on nimeltään alle metrin päässä.  Kappaleen on sanoittanut ja säveltänyt Petri Munck. Lisää tietoa biisistä voit lukea iskelmän uutisesta, josta pääset painamalla tästä. Laulun voit kuunnella myös painamalla biisin nime tai samasta linkistä, jossa uutinen on. Kuunnelkaa ihmeessä! Suosittelen. 

Kuvatunnelmia vielä muuttopäivältä! Tuli siis muutettua oikeen turvallisesti. Mokkamasterinikin tarvitsi pitkäksi matkaksi oman istuimen ja turvavyön! Ettei vain sattuisi mitään ;) 

Kevät hype

 kuulumisten päivittelyn aika? 

Koululla meillä on taas jakso vaihhtunut ja viikko sitten meillä alkoi taas iloinen työssäoppimis jakso. Itse olen sen jakson kokonaan todennäköisesti Nakkillassa. Kyllä täällä varmaankin hommaa riittää. 

Toinen mullistava asia on, että saan ajokortin ensi keskiviikkona…jos en ryssi inssiä! Aaah olen odottanut niin kauvan, että pääsen ajamaan autoa! Pitäkää siis mulle peukkuja, että kaikki menisi inssissä nappiin. 

Oletteko muuten huomanneet, että ei ole enää kuukauttakaan aikaa, kun ensimmäiset kesä tanssipaikat aukeavat! Aivan mahtavaa kesä tulee! Viikonloppunakin oli launtaina aivan huippu törkeän nätti keli. Pian on jo varmasti puut kunnon lehdessä, kun silmut alkavat olla jo todella pulskia ainakin Turun suunnalla. 

Tässä samalla voisin kysäistä, että olisiko teillä kiinnostusta nähdä välillä jotain luontokuvia? Nyt kun alkaa tuolla ulkona taas vihertämään ja ns. elämä voittamaan… Nyt meinaan minulla saattaisi olla innostusta ja aikaa kuvaillakkin pihalla.  Tai jos jolla kulla on jotain ideaa, tai ajatusta mistä haluisi minun kirjoittavan tai kuvaavan. Aina saa ehdottaa! 

Osallistuin tuossa viime vai edellis viikolla aikani kuluksi  lorealin kilpailuun miss punky. Haasteita kisassa on monta ja itse tein niistä kaksi ja osallistun instagramin kautta. Kuvaani voit käydä äänestämäss tästä linkistä.

Tässä samalla voitaisiin vähän käydä taas läpi biisejä joita olen viime aikoina kuunnellut. Lista on tällä kertaa aika Antti Raiski painotteinen. Mutta on siellä onneksi kolme biisiä muiltakin esiintyjiltä. Veikkaan kyllä, että naapurini saattavat olla jo aika kyllästyneita tuohon Antti Raiskin matkaaja albumiin...

Tällä kuvalla voitin jo tuotepalkinnon miss punky kisassa.. :)  linkki tässä kuvaan! 

Tanssilava muistojen, minun kanssain vanheten....

Näin syntymäpäivän kunniaksi voitaisiin ruotia mahtavaa matkaani tanssilavoilla. Onhan niissä tullut jo aika monta vuotta pyörittyä.Matkan varrella on nähty ja koettu vaikka mitä! Välillä on itketty ja naurettu. Silti en vaihtaisi tätä harrastusta pois!

Tanssimaan olen opetellut kunnolla vasta viimeisen vuoden aikana. Vielä on todella paljon opittavaa ja nähtävää! Olenkin siis jo aivan valmiina tulevaan kesään ja kaikkeen siihen mitä uutta opin tanssin saralla ja muutenkin! 

On hienoa miten paljon olen saanut uutta sisältöä elämääni tansseissa käymisen kautta. Pitkästä aikaa voin taas sanoa ihmisille, että minäkin harrastan jotain! Sillä olen viimeiset vuodet ennen humppaa ollut harrastamatta mitään. 

Tämä yllä oleva kuva on vähän, kuin kaiken alku! Kuva on otettu ensimmäiseltä humppakeikaltani Valasrannalta! Olin tuolloin 12 vuotta! ....Olen ehkä hieman muuttunut noista ajoista. Ainakin hiukset ovat kasvaneet reilusti pituutta! 

Rakastan kyllä tuota hiustyyliä mikä minulla oli tuolloin... Jos vain malttaisin niin leikkaisin kyllä tuon mallin takisin! 

Olen myös ylittänyt itsene, sillä uskalsin mennä Neljänsuoran kanssa lavalle laulamaan mansikkaa ja valkoapilaa! Aivan mahtava kokoemus, vaikka en osaakkaan laulaa yhtään, eikä minulla ole myöskään siihen ääntäkään. En ikinä vaihtaisi sitä kokemusta pois! Ja olinhan minä silloin pieni tyttönen joka fanitti nelkkuja ihan kybällä! Taisin tuolloin olla joku 13 vuotta! 

Matkan varrelta on kuviakin kertynyt mukavasti ja blogin puilellakin niitä on nähty jonkin verran. Väkersin kuitenkin kuvakollaasin johon koitin kerätä suurimman osan keikoilta otetuista kuvista...Toki niitä olisi enemmänkin, mutta osa meni vanhaan konen mukana ja toiset taas eivät ole julkaisukelpoisia. 

Näistä tunnelmista on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia tansseja ja kommelluksia! Nokka suuntaa maanantai illalla viking grace:lle jossa sitten pieni muotoisesti juhlin synttäreitäni. Esiintymisen hoitaa tietysti Hurma! <3 

Täällä taas, neiti kevät on tullut kaupunkiin...

Vihdoin! Kevät on tullut!

Nyt on jo voinut heittää talvitakin nurkkaan ja vetäistä nahkarotsin päälle! Ihana aurinko tervehtii meitä taas lämpimillä säteillään! Miten olenkaan odottanut, että se pimeys loppuisi.

Toivon niin, että tämä mahtava keli jatkuu. Mikään ei olisi yhtä mahtavaa, kuin auringonpaiste ja lämpö syntymäpäivänä ensi viikolla. Olen ihan liekeissä ja täynnä energiaa!

Nyt vihdoinkin tuntuu taas siltä, että on aikaa. Olen saanut nyt äidinkielen tutkielmani ja sen suullisen esittämisen tehdyksi. Enää ei stressi paina niin, kuin viikko sitten.  Vielä on kyllä kokeita edessä, mutta en jaksa niitä murehtia kyllä niistä läpi päästään. Vaikka Ruotsi onkin minun heikkouteni.

Olen taas innostunut lenkkeilemään ihan hirveästi. Mikään ei ole niin hienoa, kun juoksennella tuolla lenkkipoluilla luurit päässä auringonpaisteessa ja kuulokkeista kuuluu lempi biisit! Siinä alkaa välillä tanssijalkaa vipattaa niin paljon, että saattaa jaloista havaita muutamia tanssiakeliakin.

Eniten tällä hetkellä odotan sitä, että kesä tanssilavat aukeavat pian! Aah,,,miten rakastankaan niitä! Niissä on niin hieno tunnelma. Parhautta on myös se että ei tarvitse miettiä kesäisin, että onko liian kylmä laittaa mekkoa.  Eikä tarvitse talvitakkia!

Tämän hetken renkutus biisit olisi taas varmaan aika päivittää. Tällä hetkellä stereoistani pauhaavat nämä biisit aika useasti:

Banaanin suurkuluttaja!

Tunnettuna banaanin suurkuluttajana jaan teille lukijani mahtavan banaanilettu reseptin! Kyllä innostuin riehumaan keittiössä...Ainut syy siihen oli banaani!....ja tietysti jäätävä nälkä.

Banaani on aivan mahtava hedelmä! Voisin jopa väittää että se sopii melkeimpä mihin tahansa...Paitsi kalan kanssa (Ala-asteen aikaiset traumat).

Parhainta tässä reseptissä on se että se on niin simppeli! Tämän väsää myös todella nopeasti ja on siksi juuri täydellinen välipala! Ja eikä unohdeta sitä, että tää maistuu ihan taivaalliselta! 

BANAANILETUT

1 kypsä banaani 

2 kananmunaa

0,5 dl maitoa

1 rkl jauhoja

1 tl kanelisokeria

ripaus suolaa

paistamiseen öljyä tai voita

Pilko banaani pienemmiksi palasiksi kulhoon ja muussaa ne haarukan avulla tasaiseksi. Vaihtoehtoisesti voi tämän tehdä myös sauvasekoittimella, tai tehdä taikina suoraan tehosekoittimessa.  Sen jälkeen riko kanammunat joukkoon ja sekoita niin, että kanammunan rakenne rikkoutuu. Lisää senjälkeen muutkin aineet sekaan ja sekoita tasaiseksi.

Paista letut kuumalla pannulla joko voissa tai öljyssä. Itse tykkään kääntää letut vasta siinä vaiheessa, kun taikina on melkein kokonaan hyytynyt pinnalta. Silloin kääntäminen onnistuu ainakin hyvin! Tarjoile kuumat letut marjojen, jugurtin, hedelmien tai vaikka vaniljajäätelö kera! 

Itse laitoin tälläkertaa appelsiinia ja se sopi minusta ainakin kivasti lettujen kanssa! 

Humpaton viikonloppu vol 1

Noniin humpaton viikonloppu sitten pitkästä aikaa. Selvisin siitä kyllä todella hyvin! 

Ehkä siksi, että olin keksinyt niin paljon muuta tekemistä viikonlopulle ja muun ajan sitten vain otin lepiä. Koulussa on aika paljon kaiken laista meneillään ja siihen lisättynä kaikki omat mahtavat projektit, niin viikonloppuna haluaa vain tehdä kaikkea muuta tai olla tekemättä mitään.
 Perjantai oli aivan mahtava päivä, kun sain taas rakkaan HTC puhelimeni huollosta! Miten ihanaa olikaan heittää tuo Lumia takaisin laatikon perälle ja päästä "sivistykseen". Kolme viikkoa siihen meni. Olinkin aika yllättynyt, kun gigantilta pamahti viesti, että puhelimen huolto olisi valmis.Olin nimittäin varautunut yli kuukauden odotteluun.

Lauantaina oli ihan huippu päivä! Menimme äitöön kanssa katsomaan luokkakokous elokuvan ja nyt minun on aivan pakko vähän hehkuttaa sitä! 

Pitkään aikaan en ole nauranut niin paljoa, kuin tätä elokuvaa katsellessani! Huh huh! Kyllä on saatu hiano näyttelijä kaarti elokuvaan. Mielestäni Jaajo Linnonmaa ja Sami Hedberg selvisivät näyttelemisestä todella hienosti. Vaikka kumpakaan heistä ei ole tätä ennen näytellyt. Todellakin odotan näkeväni heidät myös jatkossa valkokankaalla ja telkkarissa! 

Lempi hahmoni elokuvassa on ehdottomasti Jaajon esittämä Tuomas. Se on niin ihana kaveri ja oikeen kunnon naistenmies...ja salaa kärsii ikäkriisistä, mutta ei tätä myönnä ystävilleen. Hieno hahmo. Jaajo on aivan loistava valinta näyttelemään Tuomasta.

 Voisin mennä katsomaan elokuvan vaikka heti uudestaan! 

Katsojia elokuva on saanut jo 1.3. mennessä  huikeat 123 393. 

Alla linkki iltasanomien uutiseen elokuvasta! 

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1425265509010.html

Tämän elokuvan jälkeen ei voi enää myöskään kuunnella Macarenaa viattomasti, tai että et laulausi mahtavaa uutta sanoitusta sen päälle! :D Itsellä on soinut elokuvasta tuttu kohta jo kolmatta päivää päässä!

Elokuvan jälkeen sain myös idean, että nyt just haluan ottaa vasempaan korvaan vielä korvisreijän. Siinä se nyt sitten on. Voin sanoa, että sattu hippasen (siis siihen nähden miten vähän se yleensä sattuu)...meni meinaan puoliksi rustoon. Kauneuden tähden on kuitenkin kärsittävä ja ohan se minun mielestä aika söppänän näkönen! Aamulla korva oli vähän arka, kun olin nukkunut koko yön vasemmalla kyljellä...Mietin tässä. että uskallanko ottaa kunnon rustokorua ollenkaan, kun niiden paraneminen saattaa kestää jopa vuoden. Täytyy vielä pohtia asiaa uudelleen.